Rauno Lintunen

Minkä neuvostovalta antoi, sen kapitalistit tärväsivät

Suomen satavuotisjuhlinnan aikana työtätekevien työ, jokapäiväinen kamppailu elinehtojen parantamiseksi ja työväenliikkeen suuret saavutukset on työnnetty tarkoituksella syrjään. Tilalle on nostettu sodan ihannointi, eliitin prameuden esittely ja porvarien mediapropaganda.

Työkansan Sanomissa 13/2017 on julkaistu Kommunistisen työväenpuolueen (Ktp) puheenjohtajan, oikeustieteen lisensiaatti Mikko Vartiaisen tiivis kirjoitus Suomen itsenäisyyden vaiheista. Kannaattaa lukea.

"Valtioneuvoston, siis Suomen hallituksen kotisivulla todetaan juhlavasti: ”Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat kohta sata vuotta rakentaneet omaa maataan ja päättäneet asioista yhdessä.”

Näin erityisesti nuorisolle luodaan illuusio yhtenäisyydestä ja kansanvallasta. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Kaupunkien ja maaseudun työväestön näkökulmasta maamme historiasta erottuu kaksi selkeää trendiä: ensinnäkin metsäteollisuuden suuryhtiöiden johdolla Suomen porvaristo on tehnyt kaikkensa luovuttaakseen pois Suomen valtiosuvereniteetin ja kytkenyt Suomen luonnonvarat ja työvoiman palvelemaan vientikapitalistien voittoja ja kansainvälistä kapitalismia.

Suomen osa kansainvälisen kapitalismin työnjaossa oli itsenäistymisen alusta alkaen olla puuraaka-aineen reservi.  Ikävä todeta, että johdonmukaisena tukena länsi-integraation syventämisessä on toiminut työväenliikkeen oikeistojohto.

Toisena trendinä 100-vuotisessa historiassamme on ollut kaupunkien ja maaseudun työtätekevän väestön vuosisadan kestänyt kamppailu jokapäiväisestä leivästä, työstä ja rauhasta. Tästä todistavat nykypäivän lähes miljoona köyhää suomalaista, leipäjonot, suurtyöttömyys, ylivelkaantuminen, kasvava NATO-suhteiden tiivistyminen ja sodan uhka.

Kuinka kaikki alkoikaan

Lokakuun vallankumouksessa syntyneen Neuvosto-Venäjän hallitus antoi Suomelle itsenäisyyden. Tämä oli neuvostovaltion kansallisuuspolitiikkaa. Viikko vallankumouksen jälkeen 2.11.1917 annettiin Venäjän kansojen oikeuksien julistus, joka perustui seuraaville periaatteille:

1) Venäjän kansojen tasa-arvoisuus ja suvereenisuus, 2) Venäjän kansojen vapaa itsemääräämisoikeus aina eroamiseen ja oman valtion perustamiseen asti, 3) kaikkien kansallisten ja uskonnollisten etuoikeuksien poistaminen, 4) kaikkien Venäjän kansallisten ja etnisten ryhmien oikeus omaan kehitykseen.

Tähän julistukseen perustuen Suomen senaatti pyysi ja sai Suomelle oikeuden irtaantua Venäjästä 31.12.1917.

Kaupankäyntiä Suomen itsenäisyydellä

Suomen itsenäistymisen jälkeen tammikuussa 1918 alkanut vallankumous suuntasi työväen valtaan ja sosialismiin. Vaihtoehtona oli vientikapitalistien ja suurmaanomistajien isäntävallan jatkuminen. Suomen valkoisten Vaasan senaatti hyväksyi helmikuussa 1918 Saksan sotilaallisen avun, jolla työväen vallankumous tukahdutettiin. Hinta oli kova. Saksa halusi ja sai oikeuden valvoa Suomen kaikkea ulkomaankauppaa ja etuoikeuden kaikkeen vientiin, käytännössä metsäteollisuuden tuotteisiin. Hävinneet punaiset suljettiin keskitysleireihin, joissa tuhannet miehet ja naiset teloitettiin tai tapettiin nälkään ja tauteihin.

Seuraavana askeleena Suomen porvareilla oli koko Suomen myyminen Saksan vasalliksi, kun valkoisten eduskunta 9.10.1918 valitsi Hessenin prinssi Fredrik Kaarlen Suomen kuninkaaksi.

Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan  liimauduttiin metsäyhtiöiden johdolla Britannian kylkeen. Hallitusvaltaa ohjasivat suoraan suurpankkien KOP:n ja SYP:n sekä metsäteollisuuden edustajat. Tähän liittyvät suunnitelmat Karjalan metsien valtaamisesta ja sotaretket nuorta työläisten valtiota vastaan.  Kotimaan kamaralla käynnistettiin 1920-30 -luvulla Lapin ja itäisen Suomen metsien ryöstöhakkuut. Hyöty meni Britannian markkinoihin sitoutuneille metsäkapitalisteille. Sen sijaan tukkijätkän ja työläisen leipä oli lujassa.

Taas Karjalan metsiin, nyt liitossa natsi-Saksan kanssa

Kesäkuussa 1941 hyökättiin yhteisvoimin Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Jälleen oli kyse Suur-Suomesta ja Karjalan männystä. Mistään ajopuusta ei ollut tietoakaan, kun Saksan jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth istui Mannerheimin päämajassa koordinoimassa yhteishyökkäystä.

Suomi hyväksyi Saksan sille asettaman tehtävän hyökätä Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä, sekä katkaisemaan Muurmannin radan. Tavoitteena oli yhdessä sulkea saartorengas Leningradin ympärille. Sodan lopputulos oli Suomen työläisten ja pienviljelijöiden kannalta karmea: 95 000 kuollutta ja 90 000 pysyvästi vammautunutta. Leningradin piirityksessä puolestaan menehtyi yli miljoona venäläistä siviiliä.

Sodan jälkeen Suomi kytkettiin kansainvälisen kapitalismin rakenteisiin

Toisen maailmansodan päättyminen merkitsi Suomen työtätekeville uutta mahdollisuutta. Seurasi vankiloista ja maan alta tulleiden kommunistien johdolla toteutettu rauhan offensiivi. Teollisuuden pohjaa ryhdyttiin monipuolistamaan sotakorvausten ja Neuvostoliiton kaupan käynnistymisen myötä, tehtiin YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välille. 1950-luvun alkuun asti elettiin säännöstelytaloudessa, joka suojasi palkkoja ja elinkustannuksia.

Pian suunta muuttui. Metsäkapitalistien edun vuoksi luovuttiin tuonti-, vienti- ja hintasäännöstelystä. Liitettiin Suomi vapaakaupan järjestelmiin Maailmanpankkiin (1948), kansainväliseen valuuttarahastoon (1948) ja GATTiin (1950). Tämä oli työtätekeville ja kotimarkkinateollisuudelle haitallista, mutta vientikapitalistit hyötyivät, kun GATT edellytti säännöstelyn purkamista ja kaupanesteiden poistamista.

Eduskunnassa kommunistien ja kansandemokraattien edustajat vastustivat länsi-integraatiota. Kommunistien johdolla työläiset kävivät 40-luvun lopusta alkaen ankaria lakkotaisteluja palkkojensa puolesta. 1956 yleislakko rohkaisi työväestön seuraavina vuosina ajamaan joukkokamppailuilla läpi useita edelleen voimassa olevia työelämän lakeja.

Sama vientikapitalistien etuja turvaava talouspoliittinen linja jatkui, kun Suomi 1960-luvulta alkaen sidottiin Euroopan kapitalistien vapaakauppahankkeisiin (EFTA 1961), EEC (1974), pääomamarkkinoita vapautettiin 1980-luvun alusta alkaen, Suomi liitettiin Euroopan yhteisöihin (1995) ja luovuttiin omasta rahasta 2002 alkaen.

Nyt maksetaan länsi-integraation hintaa

Suomen kytkeminen kansainvälisen kapitalismin rakenteisiin velvoittaa. Kapitalistien etuja ajavien hallitusten ja eduskuntapuolueiden mukaan samalla tiellä on jatkettava.

Siksi ne toteuttavat oikeistopolitiikkaa, jossa yhteinen omaisuus kaikilla tasoillaan on yksityistettävä, kotimaa ja maaperä on avattava ulkomaisten suuryhtiöiden voiton saalistukselle, kansanterveydestä on säästettävä, itärajan turvaksi on hankittava kymmenillä miljardeilla rautaa, NATOon on liityttävä ja sen edellyttämä oman kansan urkinta ja valvonta on toteutettava.

Me sanomme: Nyt riittää

Suomi irti EUsta, eurosta ja NATO-yhteistyöstä. Torjumme Soten, maakunnat ja terveydenhuollon yksityistämisen. Vaadimme kansallistamaan veroja kiertävät ja työtä riistävät kapitalistit.

Siinä on alku seuraavan 100 vuoden jaksolle. Vaihtoehtoina ovat kapitalistien tai työväen valta, sosialismi."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Lintunen voisi tietysti tehdä pienen vertailun siitä, kuinka elintaso, hyvinvointi, demokratia ja kansalaisten vapaudet kehittyivät siinä neuvostovallan alaisuudessa ja kapitalismin tärväämässä Suomessa. Vertailumaaksi voi tietysti halutessaan ottaa Vironkin, jonka talous oli jokseenkin Suomen kanssa tasoissa vuonna 1939. Nyt, 50 neuvostovuoden ja 25 itsenäiisen vuoden jälkeen se edelleen ponnistelee tavoittaakseen Suomen tason, joskin kehitys on nyt hyvässä vauhdissa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Kannattaa ehkä kiinnittää myös huomiota asioihin, joita Lintunen jättää mainitsematta:

1. Ensinnäkin Suomen perustuslakina vuonna 1917 oli vielä Ruotsin vanha perustuslaki vuodelta 1772. Itsenäistymisjulistuksessa vedottiin sen 38. artiklaan, jossa sanotaan mm. näin:

"mutta jos walta-istuin jäisi awonaiseksi miespuolisen Kuningasheimon sukupuuton kautta, (josta onnettomasta tapauksesta armollinen Jumala meitä warjelkoon), niin owat Waltakunnan Säädyt welwolliset, kenenkään kutsumatta, kolmantenakymmenentenä päiwänä wiimeisen Kuninkaan kuolemasta, itsestänsä saapumaan Tukholmaan, niinkuin meidän Yhdistyksemme 23 p:ltä Kesäkuuta 1743 sanoo, määräten rangaistuksen sen kärsiä, joka tässä tilassa salahankkeilla ja liitoilla saattaisi pyrkiä sortamaan Säätyjen wapaata waalia."

Lähde: https://histdoc.net/historia/su1772_2.html

Toisin sanoen Suomen suuriruhtinaskunnan valtaistuin jäi avonaiseksi, kun Nikolai II luopui kruunusta kukaan ei seurannut häntä tsaarina. Venäjän väliaikainen hallitus teki tässä tilanteessa Suomessa vallankaappauksen Venäjän asevoimien tuella, vaikka juridisesti olisi ollut säätyvaltiopäivien seuraajan eli eduskunnan tehtävänä päättää Suomen hallintomuodosta ja hallitsijasta.

2. Toiseksi Suomessa punakaarti toteutti Helsingissä aseellisen vallankaappauksen 27. tammikuuta 1918 laillista hallitusta vastaan aloittaen näin Suomen sisällissodan.

3. Kuinka hyvin Neuvostoliitto onnistui tärvelemään omat asiansa? Suomessa on ollut vuoden 1918 jälkeen sisäisesti hyvin rauhallista ja Suomi on oikeusvaltio verrattuna Neuvostoliittoon. Kuinka paljon ihmisiä kuoli Stalinin vainoissa?

4. Kuinka ollakaan talvisota ja Mainilan laukaukset ovat unohtuneet. Ilman talvisotaa Suomi olisi hyvin suurella todennäköisyydellä pysynyt puolueettomana maana II maailmansodassa, sillä Suomi ei tosiasiassa ollut valmistautunut sotaan.

5. Kuinka hyvin meni Baltian mailla, jotka väkipakolla liitettiin Neuvostoliittoon tai itäisen Euroopan mailla, kuten Puolalla, Unkarilla, Tsekkoslovakialla, Romanialla tai Bulgarialla, joista tuli Neuvostoliiton satelliittivaltioita. Valitsen mielummin länsi-integraation kuin näiden maiden kohtalon II maailmansodan jälkeen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tuolla kannatuksella, mikä kommunistisella työväenpuolueella on, niin ei paljon vaatimuksia kuunnella.

Eduskuntaankaan ei ole mitään mahdollisuutta päästä, joten ne vaatimukset jäävät tällaiseksi netin sanahelinäksi.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 3: "Tuolla kannatuksella, mikä.."

Siis proletaaridiktatuurin sijasta elämme enemmistödiktatuurissa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Voisitko esittää yhdenkin esimerkin maasta, joka on noussut Suomea paremmin viimeisen sadan vuoden aikana, koulutuksen, elintason, vapauden jne. puitteissa.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Ne maat täytyy olla p-korea,kuuba ja venezuela ja vietnam sekä onnela jossa sosialismi on täydellisimpänä toteutunut=ruotsi,,joka tosin on natoon matkalla,mutta soromnoo,,!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Jatkosota alkoi 22.6.1941 klo 6.05 kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Niinpä väite "kesäkuussa 1941 hyökättiin yhteisvoimin Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan" ei pidä paikkaansa emmekä syyllistä sotaa kokenutta sukupolveamme sodan aloittajina.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Oletan, että Lintunen valehtelee täällä Luoman tapaan maksusta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomen kommunisteille!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Toisena trendinä 100-vuotisessa historiassamme on ollut kaupunkien ja maaseudun työtätekevän väestön vuosisadan kestänyt kamppailu jokapäiväisestä leivästä, työstä ja rauhasta. Tästä todistavat nykypäivän lähes miljoona köyhää suomalaista, leipäjonot, suurtyöttömyys, ylivelkaantuminen, kasvava NATO-suhteiden tiivistyminen ja sodan uhka."

Kommunististen epäisänmaallisten visvaisten hylkiöiden aloittama epätoivoinen ja tuomittava aggressiivinen ja julma hyökkäys inhimillisyyttä vastaan alkuvuodesta 1918 toi mukanaan nälänhädän jonka aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä ja lapsikuolemista vastuussa olleet nihilistiset kommunistiroistot eivät piitanneet muutoin kuin partaansa nauraen ihra suupielestä valuen.

Sinä aikana kommunistien toiminnan tuloksena Suomessa oli nälkää näkeviä yhtä paljon kuin nykyään niin sanottuja tilastoköyhiä, vaikka väkiluku oli puolta pienempi. Kuitenkin näistä nykyajan tilastoköyhistä 90% elää paremmin kuin keskivertokansalainen vuonna 1918.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Nälkä oli alkanut jo paljon ennen. Erityisen pahaksi se yltyi vuoden 1917 syksyllä maanviljelijöiden elintarvikkeiden luovutuslakkojen takia. Kaupungeissa, etenkin Helsingissä puhkesi nälkämellakoita ja porvarit vastasivat niihin ainoalla osaamallaan tavalla: kutsuivat Pietarista väliaikaiselta hallitukselta kasakoita joita sieltä avuliaasti lähetettiinkin pitämään nälkäänäkeviä kurissa.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

"Vaihtoehtoina ovat kapitalistien tai työväen valta, sosialismi."

Maailmanmeno on vähintäänkin ihmeellistä: ns. sosialistisissa maissa ei työväellä ollut minkäänlaista valtaa, ei edes vapaita ammattiyhdistysliikkeitä asioiden edistämiseen. Kaikki ja koko valta oli moniportaisella kommunistijohdolla, joka lisäksi nautti lukuisista eliitin etuoikeuksista.

Sosialistiset maat olivat kerrassaan mainioita luokkayhteiskuntia. Lopulta, usean aiemman yrityksen jälkeen sorrettu kansa eli kommunistisin määrein työtätekevät saivat tarpeekseen ja heittivät elitistisen roskajoukon, kommunistijohdon ja sen kuuliaiset käskyläiset harteiltaan ja vapauttivat maansa: Neuvostoliiton lisäksi mm Puola, Itä-Saksa. Tsekkoslovakia, Unkari. Tosin koskaan vähäisimpäänkään demokratiaan tottumaton Venäjän rahvas halusi takaisin ikeen alle rukoilemaan Putinin ja Stalinin nimeen ja on saavuttanut unelmansa; myös tovin unohduksissa ollut tsaarinaikainen ja neuvostoliittolainen sotakiihkoinen imperialismi on palannut, minkä kokevat mm. ukrainalaiset, syyrialaiset, georgialaiset, Krimin tataarit.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Eppu Normaali: Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin...

LIDListä saa tänään koko päivän halpaa reikäjuustoa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Nyt on valittava juuston ja tanssiaisten väliltä :(

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset