Ylen törkyinen A-studio
Levynpyörittäjien Yle jatkoi keskiviikon 16.1. A-studiossa Venäjän vastaista propagandaansa törkyisellä tavalla. Venäjän talouskasvulle, tavallisille "kituuttaville" venäläisille ja presidentti Putinille naureskeltiin kolmen porukassa.
"Kurjan" Venäjän mustamaalaamiseen osallistuivat "stetson päässä kulkeva" toimittaja, Suomen Pankin "neuvonantaja" ja liikemies "asiantuntija".
On hämmästyttävää, että kaunaisuuden sokaisema toimittaja ei tutustu faktatietoon, neuvonantaja ei muista tutkimaansa aineistoa ja liikemies tukeutuu Venäjän talouden tuntijana Petroskoin rajooniin.
Tässä faktaa Venäjän ja venäläisten taloudesta.
BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/02 (10.1.2019)
Vuoden 2018 lopussa julkaistuissa tiedoissa vuoden 2017 BKT:n kasvu koheni hiukan lukemaan 1,6 % (aiemmin 1,5 %). Vuotta 2016 koskeva kuva BKT:stä sen sijaan muuttui tuntuvasti, kun aiempi lievä supistuminen vaihtui 0,3 prosentin kasvuksi. Vuoden 2016 arvio oli Rosstatin tilastointikäytäntöä noudattaen järjestyksessään viides arvio, joka on yleensä lopullinen.
Rosstatin tiedot kotimaisen kysynnän kehityksestä ovat muuttuneet osin huomattavasti. Esimerkiksi kiinteiden investointien kasvu vuonna 2017 nousi vuoden 2018 lopun tarkistuksessa 5,5 prosenttiin lukeman oltua noin 3,5 % viime kevään tiedoissa. Nämä investointitietojen muutokset muistuttavat aiempia vuotta 2016 koskevien tietojen tarkistuksia. Rosstatin tiedot viennin ja tuonnin määrän kehityksestä vuosina 2015−2017 ovat pysyneet käytännössä ennallaan lähes kaikilla tarkistuskierroksilla.
Rosstatin mukaan tuoreessa tarkistuksessa vuoden 2017 tietoja muuttivat mm. tarkemmat tilasto- ja kirjanpitotiedot yritysten toiminnasta sekä valtion budjetista. Vuoden 2016 tietojen tuoreet muutokset pohjautuvat mm. tarkempiin tietoihin tuotantopanosten käytöstä ja tuotoksista sekä maatalouden väestö- ym. laskennan sisältämiin tuotantotietoihin
Näin Venäjän talous on muuttunut Putinin aikana.
Elintaso
Ennen Putinin presidenttiyttä Venäjän bruttokansantuote ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna oli 9889 dollaria per asukas. Vuoteen 2017 mennessä tämä luku lähes kolminkertaistui: nyt se on 27900 dollaria per asukas. Venäjällä on BRICS-maista korkein BKT per asukas (listassa seuraavan eli Kiinan BKT on 16 624 dollaria per asukas). Ostovoimapariteetissa otetaan huomioon suhteelliset elinkustannukset ja inflaatio, jotta valtioiden elintasot saadaan mahdollisimman vertailukelpoisiksi.
Keskimääräinen kuukausiansio on noussut lähes 11-kertaiseksi: 61 dollarista 652 dollariin. Työttömyys on laskenut 13 prosentista 5.2 prosenttiin. Eläkkeet ovat samaan aikaan nousseet yli 1000 prosenttia, 20 dollarista 221 dollariin kuukaudessa.
Taloudellinen suorituskyky
Venäjä on maailman kuudenneksi suurin talous (ostovoimapariteetilla korjatulla) 4 biljoonan BKT:lla. PwC on ennustanut että vuoteen 2050 mennessä Venäjästä tulee Euroopan suurin talous, jättäen taakseen Saksan ja Iso-Britannian.
Vuonna 1999 Venäjän talous (PPP) oli arvoltaan vain 620 miljardia dollaria. Eli viimeisen 18 vuoden aikana Venäjän talous on kasvanut 600 prosenttia.
Inflaatio on laskenut 36.5 prosentista 2.5 prosenttiin. Venäjän pankkijärjestelmän varallisuus on kasvanut 24-kertaiseksi eli 1.43 biljoonaan dollariin. Venäjän pörssimarkkinat ovat kasvaneet 15-kertaisesti eli 621 miljardiin dollariin.
Julkinen velka ja valuuttavarannot
Venäjällä oli vain 12 miljardin dollarin valuuttavarannot Putinin aloittaessa presidenttinä vuonna 2000. Tämän lisäksi Venäjän julkinen velka oli huima 92.1 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Asiat ovat muuttuneet valtavasti 18 vuodessa. Venäjän julkinen velka on kutistunut 17.4 prosenttiin BKT:sta ja varannot kasvaneet 365 miljardiin dollariin. Alhainen valtionvelka ja kasvavat varannot auttoivat maata selviytymään 2008 talouskriisistä ja 2014-2016 taantumasta, jonka öljyn hinnan lasku ja länsimaiden pakotteet aiheuttivat.
Venäjän kultavarannot ovat kasvaneet yli 500 prosenttia vuoden 2000 ajoista. Venäjän keskuspankki lisäsi varantoihinsa 9.3 tonnia kultaa viime joulukuussa, nostaen vuosittaisen ennätyksen 1838.211 tonniin – arvoltaan 76 miljardia dollaria.
Kullantuottajien keskusjärjestö The World Gold Councilin mukaan Venäjä on maailman johtava kullan ostaja ja kolmanneksi suurin tuottaja. Venäjän keskuspankki ostaa kultaa kotimaisilta kaivosyhtiöiltä liikepankkien kautta.
Maatalous
Venäjän talouden kivijalka on öljy- ja kaasuteollisuuden myyntituotto, mutta myös maataloussektori on kasvanut viime vuosina. Venäjän maanviljelijät tuottivat viime vuonna 130 miljoonan tonnin ennätyssadon, joka rikkoi neuvostoajoilta olevan 40 vuotta vanhan ennätyksen.
Vuonna 2016 Venäjästä tuli maailman suurin vehnän viejä. Venäjän osuus maailman vehnämarkkinoilla on nelinkertaistunut 2000-luvun alusta. Nykyään Venäjän markkinaosuus on 16 prosenttia.
Vaikka maatalouden vienti pysyy edelleen kaukana energiasektorin takana, on se noussut asemyynnin ohi maan toiseksi suurimmaksi vientialueeksi.
Venäjä aloitti vehnän viennin vuonna 2002, myyden hieman yli seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoteen 2017 mennessä myynti on kasvanut 600 prosenttia, 45 miljoonaan tonniin.
Tokkopa sentään Putinin saavutukset Venäjällä ole ylistyslaulun arvoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin surkuhupaisaa miten kommunisteilta on jäänyt huomaamatta se, ettei Venäjä enää ole kommunistinen valtio, vaan oligarkkidiktatuuri demokraattisilla kulisseilla.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Venäjä on kapitalistinen, ei sosialistinen. Siksi venäläiset kaipaavatkin Neuvostoliiton aikoja (HS tänään 17.1.).
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvoinnin valtavan epätasainen jakautuma Venäjän suuren valtion sisällä, sitä jäin ohjelman katsottuani paheksumaan. Mitähän kommunismin perään haikaileva siitä sanoo.
Kuten Haapakangas kummeksun ja menee yli ymmärrykseni suomalaisten kommunistien Putinin Venäjän puolustelu, maa kun ymmärtääkseni on toisella äärilaidalla kommunismiin verratttuna.
No olisiko kun Stalinin palvonta lehtitietojen mukaan Venäjällä on kovassa nousussa. Toisaalta vaikka salaisissa haaveissa olisi kommunistisen vallakumouksen toivo naapurissa niin miksi silti puolustella nykyistä raadollista etuoikeutettujen rahanvaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Muista kommunisteista en osaa sanoa, mutta minä en puolustele Venäjän nykyistä kapitalismia, enkä markkinoi myöskään presidentti Putinia.
Kuten olen jo kymmeniä kertoja täälläkin kirjoittanut, puolustan tosiasioita ja en hyväksy Venäjän vastaista propagandaa ja vihanlietsontaa. Siitä meillä on ankara opetus 1920-30 luvuilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vihjeestä, Rauno! Minulta meni ohi (katson nykyisin tuollaisia ”ajankohtaisohjelmia” muutenkin jo vähäisesti), mutta onneksi on tuo areena. Katselin nyt aamulla, kahvin kera.
Luotan sinua enemmän tohon Mihail Ioniniin, Petroskoin miehiä, jolla on selvästi enemmän kontaktipintaa sikäläisten tavisten elämään: maaseutukaupunkien minimipalkka 11 000 ruplaa (145 euroa), keskipalkkaa 30 000 ruplaa (400 euroa) ja Moskovassa 150 000 ruplaa (2000 euroa). Moskovalaiset ja pietarilaiset pystyvät vielä jotenkuten ostamaan yhä kalliimpia elintarvikkeita (vaikka siihen menee jo 50-60 % tuloista), mutta ongelma on siinä, että maaseutukaupungeissa/maaseudulla tulot eivät enää kunnolla riitä, koska sielläkin elintarvikehinnat nousevat koko ajan..bonjaatko?
Ilmoita asiaton viesti
BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/45
8.11.2018
– Tilastoitu keskipalkka Venäjällä on noussut ripeästi, mutta väestön palkkatulot ovat nähtävästi kasvaneet vielä tilastoitua hieman paremmin, koska Rosstatin työvoimakyselyn mukaan harmaassa taloudessa on työskennellyt tänä vuonna muutama prosentti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna.
– Tammi-elokuussa keskipalkan vuosinousu terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen aloilla oli 26 % ja koulutuksessa 16 %. Työllisten määrä näillä aloilla ei ole työvoimakyselyn mukaan vähentynyt tänä vuonna.
– Yrityssektorilla keskipalkkojen nousu on jatkunut lähes kymmenen prosentin vuositahdilla. Työntekijämäärältään suurista sektoreista palkat ovat nousseet noin 7 % kaupan alalla.
– Jalostusteollisuuden alojen keskipalkka on noussut edellisvuosien tapaan 8−9 prosentin tahtia. Reaalisen keskipalkan nousu on jatkunut selvästi nopeampana kuin tuottavuuden nousu työntekijää kohti. Näin on käynyt tällä vuosikymmenellä etenkin parina viime vuonna. Ruplan heikentyminen on paikannut kotimaisen tuotannon kilpailukykyä.
Nämä Suomen Pankin tiedot, joihin luotan, ovat täysin erilaisia, mitä A-studion ”artistit” esittivät.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari Schepel: ”Luotan sinua enemmän tohon Mihail Ioniniin…”
Ei kannattaisi. Mihail Ionin on Venäjällä syntynyt Suomen kansalainen. Asunut Suomessa lähes 20 vuotta.
Mihail Ionin: ”Faktahan se on, että vihollinen tulee idästä. Ei se varmaan lännestäkään tule.” (IS 1.2.2017)
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti näyttää olevan yhtä tyytyväinen Venäjän taloudellisesta tilanteesta kuin ne kymmenet tuhannet venäläiset oligarkit, korkeat virkamiehet ja Putinin lähipiirin hännystelijät jotka ovat siirtäneet elämänsä, perheensä, lasten koulutuksensa ja varansa länteen.
Mitä paremin Venäjällä menee sitä paremmin tämä eliitti pärjää.
Miten blogisti selittää sen, että Venäjältä syntynyttä varantoa siirtyy vuosittain n. 100 miljardia dollaria eliitin mukana länteen. Sehän on kaikki pois tavallisen kansa elintasosta.
Nuo esittämäsi tilastot kertovat vain Kremlistä annettua näkemystä, ei kymmenien miljoonien venäläisten jokapäiväistä elämää.
Rauno Lintunen, koska alat puolustaa tavallisten venäläisten asemaa ? Tähän mennessä olet blogeissasi kannustanut vain eliitin ja oligarkkien kykyä ryöstää Venäjän valtion omaisuuden !
Ohjelmassa haastateltu tutkija Laura Solanko on vanhempi neuvonantaja siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT ista. Hänen pääaiheenaan ovat Venäjän pankkijärjestelmä, Venäjän energiatalous, Venäjän talouden kehitys ja talouspolitiikka.
Siis asinantuntija kävi kertomassa A-studiossa erilaisen totuuden kuin blogisti on löytänyt !
Ilmoita asiaton viesti
Jos ideologia ja tosiasiat ovat ristiriidassa, sen pahempi tosiasioille!
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Varsio. Kirjoitukseni Venäjän taloudesta ovat Suomen Pankin analyysia ja tietoja. Ihmettelinkin ”monttu auki”, miksi Solanko ei nojautunut vastauksissaan työnantajansa julkaisemaan faktaan?
Venäjä on kapitalistinen valtio, josta työn tuloksia siirretään länteen, keinotteluun ja veroparatiiseihin.
Suomalaisten ja läntisten asiantuntijoiden opit jo 1990-luvun alusta lähtien ovat menneet hyvin perille.
Ilmoita asiaton viesti
Hinnat ovat Venäjällä nousseet samaa tahtia kuin palkat viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten tavallisen venäläisen elintaso ei ole tuona aikana noussut tippaakaan. Tämän Lintunen autuaasti unohtaa, kuten blogistina ”edesmennyt” Luomakin aina teki kun esitteli Venäjän talouslukuja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Katso edeltä, mitä Suomen Pankin tiedot kertovat.
Ilmoita asiaton viesti
Kultamainoksenkin olisi voinut jättää pois, Venäjä saa kasvattaa kultavarantoaan vielä kauan päästäkseen USA:n tasolle, tai edes Saksan.
https://tradingeconomics.com/country-list/gold-res…
Ilmoita asiaton viesti
Kerro nyt vielä Lintunen, että sananvapaus ja demokratia ovat ottaneet valtavia edistysaskeleita Putinin kaudella Venäjällä ja että oikeuslaitos on saatu hyvälle tolalle ja rauhantyö on edistynyt valtaisasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalistisella valtiolla on kapitalistisen valtion ja porvarien tavat – demokratiassa, oikeuslaitoksessa ja rauhantyössä.
Ilmoita asiaton viesti
Russofobia on tila, jossa taudista kärsivät uskovat, että Venäjä kaatuu ja valloittaa samanaikaisesti muun maailman.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tässä ollaan vain harmissaan siitä huonosta kehityksestä naapurissa, mikä on tullut sen sijaan mitä odotuksia ja toiveita oli olemassa Neuvostoliiton hajottua ja Venäjän itsenäistyttyä. Mahdollisuudet olivat olemassa, mutta ne menivät, toistaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti