Rauno Lintunen

Työllisyyden kasvua on liioiteltu, työttömyyttä vähätelty!

Juha Sipilän oikeistohallituksen mainostama työllisyyden kova kasvu on paljastunut tilastojen valossa liioitteluksi ja poliittiseksi propagandaksi. Eduskuntapuolueet eivät kuitenkaan puuttuneet vaalien aikana tähän työllisyysharhaan vaan päinvastoin mainostivat sen jatkamista. Taustalla vaikuttivat ministeripaikat ja puolueiden hallituskelpoisuuden osoittaminen.

Sipilä ministereineen kerskui vielä eduskuntavaalien aikana, että 140 000 suomalaista enemmän herää nyt joka aamu töihin. Uusia työpaikkoja syntyikin kahden viime vuoden aikana, mutta niistä  vain 40 prosenttia on kokoaikaisia, normaalin toimeentulon mahdollistavia töitä. Peräti 60 prosenttia on osa-aikatyötä tai määräaikaista kokoaikatyötä, millä pärjääminen ei ole mahdollista ilman yhteiskunnan maksamia sosiaalisia avustuksia.

Työllisyyden rakenne on näin heikentynyt kahden viime vuoden aikana. Tilanne on huonontunut lisää viime vuonna ja tämän vuoden puolella enää alle 40 prosenttia uusista työpakoista on kokoaikaisia.

Tilastokeskus julkisti huhtikuun puolivälissä tuoreimman vuosikatsauksen viime vuoden työllisyydestä. Tilastojen mukaan työllisiä oli 2018 Suomessa keskimäärin 2 540 000, mikä oli 67 000 enemmän kuin 2017. Palkansaajien määrä kasvoi 57 000 henkilöllä ja yrittäjien määrä 9 000 henkilöllä. Tämä 67 000 on täsmälleen sama kuin uusien työpaikkojen määrä 2018.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on laajan työttömyyden luvuilla 400 000 työtöntä. Työttömyyskassojen ja Kelan päivärahoja saa vieläkin yli 300 000 työtöntä. Näiden lukujen valossa Tilastokeskus puolittaa todellisen työttömyyden ja nostaa työllisyysasteen poliitikkojen toivomiin prosentteihin.

Eikä parempaa ole nyt luvassa. Kapitalismin kymmenen vuotta jatkuneesta talouskriisistä ei ole vielä selvitty kun uusi on jo ovella. Läntiset taloudet sakkaavat Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Esimerkiksi Saksan talous, josta Suomikin on riippuvainen, romahtaa ensi vuonna nollakasvuun.

Taantuman merkit näkyvät jo Suomessa. Koko alkuvuoden jatkuneet suuret yt-neuvottelut ja irtisanomiset koskevat tuhansia työntekijöitä. Näin on, sillä kapitalisteilla ei ole mitään yhteiskuntavastuuta. Ne rohmuavat aina voittonsa, oli taantuma tai ei.

Kirjoitus on julkaistu Työkansan Sanomissa 26.4.2019

Päivitys edelliseen: Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) maaliskuun työllisyyskatsauksen mukaan laajan työttömyyden luku oli kuun lopussa yli 400 00, tarkalleen 403 100.  Työttömyyskassojen ja Kelan työttömyysturvan saajia oli yhteensä 301 175 (Kassat 86 973, Kela 214 243).

Tilastokeskuksen maaliskuun työvoimatutkimus, 191 000 työtöntä, on osa työttömyyden vähättelypropagandaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Tänään on suurieleisesti kerrottu Kemiin rakennettavasta suuresta sellutehtaasta. Uusia työpaikkojakin syntyisi tuhansittain. Innokkaimmat ovat jo vaatineet Suomen metsähakkuiden tuntuvaa lisäämistä.

Kyse on Kemissä toimivan MetsäFibren sellutehtaan toiminnan lopettamisesta ja uuden isomman rakentamisesta. Tehtaan nykyinen henkilöstömäärä on 160. Uusi tehdas lisäisi työpaikkoja Kemin tehdasalueella 90:llä.

Puheet arvoketjuun syntyvästä 1500:sta uudesta työpaikasta ovat puhdasta spekulaatiota. Niiden tarkoituksena on saada valtio tarvittavan infran rahoittajaksi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kriittinen tutkimus ja media ei saanut objektiivista tilannekuvaa läpi vaalienaluskohinassa. Yksi keskeinen syy oli kollektiivinen kansallinen kohotushysteria; pakkohan tämän kitkutuksen on vihdoinkin loputtava! Muu maailma on kasvanut jo 9 vuotta, mutta täällä Pohjan perällä ollaan vielä kohmeessa.. Jokaiseen heppoiseenkin ilouutisentynkään tartuttiin kuin Titanicin matkustaja Atlantissa kelluvaan parrunpätkään.
Työllisyysasteen vihdoinkin tapahtunut " kohoaminen" oli sopivan konkreettinen ja epämääräinen prosenttiluku, jota oli vaikea mitätöidä, mutta vielä mahdottomampi purkaa osiinsa ja osoittaa kutakuinkin humpuukiksi. Siksi se nousi "kärkisaavutukseksi" ja sen oheistuotteena tämä "hallitus loi 140.000 työpaikkaa".
Esimerkiksi tehdyt työtunnit olisi relevantimpi seurantakohde, joskin epämääräinen sekin, koska tuottavuuserot.
Jos lisätunnit tehdään matalan tuottavuuden pätkätöissä, yhteiskunnallinen lisäarvo syntyy, ei niinkään työn tuottavuuden kasvun, vaan sosiaalisten tulonsiirtojen pienen vähenemisen kautta. Mutta sekään ei juuri näy BKT:n kasvuna, saati verotulojen lisääntymisenä.
Lintunen puhuu asiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset